Tultaessa 1930-luvulle oli suomalaisvalmentajiin turvautunut Ruotsi ottanut Suomen paikan maailman parhaana painimaana. Kilpailu oli kiristynyt tuntuvasti painiharrastuksen laajentumisen myötä: Berliinin olympiakisoissa 1936 sekä kreikkalais-roomalaiseen painiin että vapaapainiin osallistui molempiin yli 100 miestä edustaen 20 eri kansallisuutta. Vaikka mitalit olivat entistä tiukemmassa, saavuttivat suomalaispainijat Los Angelesissa 1932 ja Berliinissä 1936 järjestetyissä olympiakisoissa yhteensä neljä kulta-, neljä hopea- ja kuusi pronssimitalia.

Pohjanmaa nousi 1920-luvulta alkaen vakavasti otettavaksi kilpailijaksi painin perinteiselle keskukselle, Helsingille. 1930-luvun Suomessa paini yhdisti kaksi kulttuuria: eteläisen Pohjanmaan talonpoikaiskulttuurin ja teollisuuskaupunkien työväenkulttuurin.

Aiemmin SVUL:n jaostona toiminut paini sai oman erikoisliittonsa, kun Suomen Painiliitto perustettiin 11.10.1931.

1. Helsinkiläinen Väinö Kokkinen voitti Amsterdamissa 1928 ja Los Angelesissa 1932 ainoana suomalaisena kreikkalais-roomalaisen painin olympiakultaa. Amsterdamissa hän selätti kaikki vastustajansa. Kolmansissa olympiakisoissaan Berliinissä 1936 Kokkinen sijoittui neljänneksi. Työläisolympialaisissa Kokkinen otti kultaa vuonna 1925.

2. Nurmolainen Hermanni Pihlajamäki otti Los Angelesissa 1932 kultaa vapaapainin 61 kg:n sarjassa. Finaalissa nähtiin yksi painihistorian pisimmistä selätyksistä. Pihlajamäki piti ruotsalaisen Einar Karlssonin hartioita matossa minuutin, kunnes tuomarit olivat vakuuttuneita voittajasta. Berliinissä 1936 Pihlajamäki paini pronssia vapaapainin 66 kg:n sarjassa.

3. Lapualainen Lauri Koskela saavutti olympiapronssia 1932 ja olympiakultaa 1936. Koskelan loistokausi sijoittui vuosiin 1935-1938, jolloin hän voitti olympiakullan lisäksi kolme Euroopan mestaruutta. Jatkosodassa kaatuneen Koskelan Berliinin olympiakisoista 1936 kunniapalkintona saama tammi kasvaa edelleen Lapuan kaupungintalon edustalla.

4. Nurmolainen Kustaa Pihlajamäki saavutti vapaapainin kultaa 56 kg:n sarjassa 1924 ja 61 kg:n sarjassa 1936. Hopeaa hän sai 61 kg:n sarjassa 1928. EM-kisoissa Pihlajamäki saavutti 1930-luvulla kreikkalais-roomalaisessa painissa ja vapaapainissa yhteensä yhdeksän kultaa ja kaksi hopeaa.

5. Kustaa Pihlajamäki on kaikkien aikojen menestyksekkäin suomalaispainija. Hän hallitsi sekä kreikkalais-roomalaisen että vapaapainin. Pihlajamäen sarja SM-kilpailuissa on upea: hän osallistui 35 SM-kilpailuun ja voitti niistä 28. Kustaa Pihlajamäki valittiin vuonna 2005 ensimmäisenä suomalaisena kansainväliseen painin Hall of Fameen.