Paini on yksi vanhimmista urheilumuodoista. Egyptissä on löydetty faaraoiden haudoista jopa 5000 vuotta vanhoja painiaiheisia piirroksia. Antiikin olympiakisojen (776 eKr. - 393 jKr.) ohjelmassa paini oli paitsi itsenäisenä lajina, myös osana viisiottelua, jonka voittaja ratkaistiin nimenomaan painissa.

Suomessa painiskelut - sylipaini, rinnuspaini ja housunkauluspaini - olivat suosittuja kansanurheilumuotoja vielä 1800-luvulla. Aleksis Kivi kuvasi painia niin Nummisuutareissa (ilm. 1964) kuin Seitsemässä veljeksessä (ilm. 1870).

Painiurheilu tuli Suomeen 1800-luvun lopulla Saksasta sekä osittain myös Virosta ja Venäjältä. Tuolloin lajilla ei ollut yhtenäisiä sääntöjä, ja ottelut käytiin näytöstyyliin ammattilaisten välillä. Paininäytökset olivat suosittuja sirkusten ohjelmanumeroja.

1. Antiikin ajan kreikkalaisia painijoita on kuvattu maljakkomaalauksissa.

2. Emil Karlsson (1868-1935) innostui painista opiskellessaan Saksassa. Hänen aloitteestaan perustettiin Suomen ensimmäinen painiseura, Helsingin Atleettiklubi (HAK), vuonna 1891.

3. Carl Allén, Suomen ensimmäinen mestaripainija, toimi Helsingin Atleettiklubin painiohjaajana. Hänen oppilaitaan olivat ensimmäiset suomalaiset painin olympiamitalistit Verner Weckman ja Yrjö Saarela. Kuvassa HAK:n painijoita vuonna 1902. Ylärivi vasemmalta: Carl Allén, Verner Järvinen ja Anton Svahn; alarivi vasemmalta: Kelpo Vohlonen, Heikki Pennola ja Knut Lindberg.

4. Verner Weckman (HAK) on ensimmäinen suomalainen olympiavoittaja. Hän paini kultaa sekä Ateenan välikisoissa 1906 että Lontoon olympiakisoissa 1908. Suomalaisen painin kultakausi alkoi Weckmanin voitoista ja kesti aina toiseen maailmansotaan asti.

5. Suomalaispainijat harjoittelevat laivan kannella matkalla Lontoon olympiakisoihin 1908.

6. Yrjö Saarela (Oulunsuun Pohja) paini Lontoon olympiakisoissa 1908 raskaan keskisarjan hopeaa ja Tukholmassa 1912 raskaan sarjan kultaa. Standi 2