Keppiä vaiko porkkanaa?

Talkooväelle keppiä vaiko porkkanaa?

Suomalaisen liikunta- ja urheiluseuratoiminnan vankka peruspilari on talkootyövetoinen seuratoiminta. Ilman seurajohtoa, valmentajia ja muita talkootoimijoita olisi 90-luvun alkupuolen laman jälkeen Suomen urheilu kokenut usean tutkijan näkemyksen mukaan todella tuntuvan notkahduksen.

Surullista on se, että laman jälkeen on alkanut useilla eri tahoilla ja varsinkin kunnissa seuratoimintoja tuntuvasti rokottava rahastustoiminta. Ilahduttavaa on se, että tästäkään huolimatta painiseurojen määrä ei ole 90-luvun alkupuolen tasosta Suomessa vähentynyt.

Seurojen toiminnat todellakin tukeutuvat Suomessa melkein kaikissa urheilulajeissa vapaa-aikana talkoilla tehtäviin toimintoihin. Suomelle vuosien saatossa menestystä tuonut paini voidaan hyvällä omallatunnolla ja kirkkain silmin kirjata ”talakoolajien listaan”? Pörssiin kirjautunutta osakeyhtiötä ei yhdestäkään suomalaisesta painiseurasta ei ole vielä muodostunut?

Painiseuroja johdetaan talkootyön voimin, näin myös valmennetaan ja kiihkeitä otteluitakin tuomitaan. Ja myös lasten kasvatus voidaan kirjata tähän loputtumaan ja todella pitkään vapaaehtoistyön listaan.

Valitettavan usein käy myös niin, että vapaaehtoistyö ei riitä vaan toimintaan käytetään tuntuvasti myös oman perheen taloudenhoitoon tarkoitettuja euroja. Bensaa seuratyön vuoksi poltetaan ja omaan laskuun myös seurojen painitoimintaan liittyviä puheluita soitellaan?

Ja ikävää on se, että tästä talkoilusta valitettavan usein on kiitoksena takanapäin ankara moittiminen ja puukkojen selkään iskeminen.

Suomalaisen on hyvin vaikea kiittää. Käsittääkseni painiväki ei ole havahtunut siihen, että ”kiitoksella se kissakin elää”? Saatikka sitten me painimiehet – ja naiset?

Huomionosoituksia anomaan?

Suomalaiseen liikunta- ja urheilutoimintaan on vuosien saatossa kehittynyt useita hyvin toimivia ansiomerkki- ja huomionosoitusjärjestelmiä. Niitä on Opetus- ja kulttuuriministeriöllä, paikallisilla organisaatiolla, Valolla, TUL:llä ja niiden alueilla sekä myös melkein kaikilla lajiliitoilla.

Näin myös Suomen Painiliitolla.

Mielestäni näiden huomionosoitusjärjestelmien laaja-alainen hyväksikäyttö on suomalaisessa painitoiminnassa jäänyt kohtuullisen vähälle huomiolle ja käytölle.

Moittimisen ja haukkumisen sijasta ansiomerkin asettaminen seuratyön puurtajan rintaan on varmasti mukavampi sekä huomattavasti parempi keino paini- ja seuratyöasioita eteenpäin avitettaessa.

Ja se toimenpide ei todellakaan maksa paljon ja melkein aina se hankkii hintansa takaisin entisestään kiihtyvänä talkootyötoimintana?

Tiedotus- ja huomionosoitusvaliokunnan viesti onkin, että kaikki seurat ansioituneille painimiehille ja -naisille huomionosoituksia anomaan!

Painiliiton huomionosoitussäännöt uudistuneet

Suomen Painiliitto ry:n hallitus on nimennyt alaisuuteensa  huomionosoitusvaliokunnan.

Valiokunnan viesti on, että kaikissa painiseuroissa tutkintaan ja kirjataan kaikkien toimijoiden syntymäpäivät ja selvitetään seuran perustamispäivä. Ja tämän jälkeen toimitaan siten, että ansioituneille anotaan eri järjestelmien mukaisia ansiomerkkejä.

Ja varmaankin painipuurtajan sydäntä parhaiten lämmittänee oman lajin huomionosoitus?

Ja yksituumaisesti päätettäneen ottaa kaikissa askareissa ”kiitos-toiminta” valitsevaksi käytännöksi ja jätetään puukkojen selkään iskut ja aiheettomat moittimiset takanapäin suorittamatta!

Kiitos ei todellakaan jarruta vääntöaskareita! Suvaitsevaisuutta molskin reunalle!!

Nyt Painiliiton huomionosoitukset voi anoa myös netin kautta!

Lisätietoja huomionosoitusasioista:

www.wb-sivut.fi/painiliitto / ansiomerkit

Kenelle ansiomerkkejä voi anoa

Liikunnan ja urheilun ansiomerkkejä voi periaatteessa anoa kenelle tahansa urheilutoiminnassa ansioituneelle henkilölle.

Suomen opetusministeriön liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristejä ja -mitaleja myönnetään yleensä vain 40 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille henkilöille.

Suomen Painiliiton huomionosoitussäännöissä ei ole ikärajavaatimuksia. Ansiomerkkejä myönnetään lähinnä pitkäaikaisesta tai muuten ansiokkaasta työstä. Siksi pidetään selvänä, että henkilön on ollut oltava vähintään 5-10 vuotta luottamustoimissa ennen kuin hänelle voi anoa edes alimpia arvomerkkejä.

Kovin nuoret henkilöt eivät siksi voi tulla kysymykseen kuin erikoistapauksissa. Jotkut tosin saattavat olla jo 30-vuotiaina toimineet riittävän kauan urheilun hyväksi saadakseen jonkun ansiomerkin.

Ansiomerkkien myöntämisehdotukset olisi muistettava tehdä henkilön ollessa vielä mukana urheilutoiminnassa. Kovin usein merkin anominen jää ja jää, kunnes henkilö on jo poissa aktiivisesta toiminnasta tai ehtinyt esimerkiksi muuttaa pois paikkakunnalta tai pahimmassa tapauksessa kuolla.

Seurojen, alueiden ja liiton johtohenkilöiden olisi siksi vuosittain tarkistettava onko heidän edustamansa järjestöjen luottamustehtävissä sellaisia henkilöitä, joille jonkin huomionosoituksen anominen olisi ajankohtaista.

Periaatteena olisi pidettävä, että ainakin vähintään 15 vuotta aktiivista urheilutyötä eri tahoilla tehneille olisi muistettava anoa jokin ansiomerkki muistoksi ja kiitokseksi tehdystä vapaaehtoisesta työstä.

Aktiiviurheilijoille ei yleensä myönnetä korkeimpia urheilun ansiomerkkejä pelkästään urheilusaavutuksista. Jos urheilija kuitenkin on osallistunut myös järjestötoimintaan, katsotaan kilpailusaavutukset merkittäväksi lisäksi ansioluetteloon.

Suomalaisia urheilun ansiomerkkejä voidaan ehdottaa myös ulkomaisille urheilujohtajille tai yhteisöille, jotka ovat toimineet maidemme välisten urheilusuhteiden kehittämiseksi.

Ansiomerkkiasioissa on periaatteena, että ”tyvestä puuhun noustaan”. Tämä merkitsee sitä, että henkilölle ei yleensä myönnetä suoraan korkeimpia ansiomerkkejä, vaan odotetaan hänen saavan ensin jonkin alemmista huomionosoituksista.

Erittäin ansioitunut henkilö voi saada suoraan esimerkiksi järjestön kultaisen ansiomerkin, mutta periaatteessa kaikkien olisi aloitettava alempaa. Siksi on tärkeää, että toiminnassa mukana olevia muistettaisiin heti 10 – 15 vuoden toiminnan jälkeen jollakin ansiomerkillä.

Jos toiminta jatkuu kauan vielä sen jälkeenkin, niin kysymykseen tulevat siten korkeammat huomionosoitukset.

Ei ole ollenkaan välttämätöntä odottaa henkilön 50-vuotissyntymäpäivää ensimmäisen ansiomerkin anomista varten.

Ehdotuksia voi tehdä alle 40-vuotiaallekin, jos toiminta vain täyttää ko. ansiomerkin sääntöjen vaatimukset.

Korkeampaa saman järjestön huomionosoitusta ei yleensä myönnetä ennen kuin edellisen myöntämisestä on kulunut vähintään viisi vuotta.

Korkeampaa huomionosoitusta ei myöskään myönnetä, jos toiminta on lakannut heti edellisen huomionosoituksen saamisen jälkeen.

Eniten arvostetaan ansiomerkkejä myönnettäessä toimintaa hallitusten ja johtokuntien puheenjohtajina ja sihteereinä, sillä järjestöissä vastuu ja työtaakka kasautuvat yleensä näille henkilöille.

Hallitusten, johtokuntien, jaostojen, valiokuntien, toimikuntien, työryhmien tms. jäsenyydet huomioidaan myös.

Ansiomerkkejä voidaan ehdottaa myös valmentajille, huoltajille ja kilpailutoimitsijoille kauan kestäneestä ansiokkaasta työstä. Naiset unohdetaan usein ansiomerkkejä anottaessa. Tasa-arvo olisi aina muistettava.

Tärkeää on se, että ehdotuksia tehtäessä niihin kootaan kaikki mahdolliset tarvittavat tiedot.

Erittäin tärkeää on se, että anomuksiin tulee kirjata ANOJAN TOIMESTA mistä vuodesta mihin saakka mikin tehtävä on kestänyt, esim.: 1973 – 1999 Halsuan Painimiesten puheenjohtaja.

Ylimalkaiset ja epätäydelliset ehdotukset johtavat harvoin kaikkia osapuolia tyydyttävään tulokseen, koska merkin myöntämisestä päättävät eivät voi muiden kiireittensä keskellä tarkasti olla selvillä henkilön toimintavuosista, määrästä ja laadusta.

Hyvin harvoin ehdotuksiin merkitään liikaa tietoa, useimmiten liian vähän!

Painiliiton huomionosoitusten hinnat:
Ansiomerkit
Kultainen 150 €, hopeinen 120 €, pronssinen 90 €

Reliefit
Kultainen 210 €, hopeinen 180 €, pronssinen 150 €

Suomen Painiliiton huomionosoitusanomukset voit toimittaa:
· nettipalautteen kautta: www.wb-sivut.fi/painiliitto / ansiomerkit
· sähköpostilla: info@painiliitto.net
· viemällä tai postitse: Suomen Painiliitto ry, Valimotie 10, 00380 HELSINKI