Suomen Painiliiton toimintasäännöt

1 § YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Suomen Painiliitto ry. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä liitto.
Liiton kotipaikka on Helsinki.

2 § LIITON TARKOITUS
Liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää painia sekä olla painin alalla toimivien jäsenseurojensa valtakunnallisena liittona ja edunvalvontajärjestönä.
Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet.
Toiminnassa pyritään edistämään suvaitsevaisuutta sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa.

3 § TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN
Tarkoitustaan liitto toteuttaa
1. tekemällä painin alalla aktivointi-, neuvonta-, kasvatus- ja valistustyötä sekä järjestämällä koulutus- ja valmennustoimintaa
2. edistämällä painia harrastavien uusien seurojen perustamista ja toimintaa
3. huolehtimalla jäsenseurojensa toimintaedellytysten kehittymisestä
4. järjestämällä SM kilpailuja tai myöntää järjestämisoikeus jollekin jäsenseuralle tai seurayhtymälle
5. laatimalla ja vahvistamalla painin kilpailu-, ansiomerkki-, kurinpito-, ym. säännöt sekä valvomalla niiden noudattamista ja ratkaisemalla rikkomukset ja erimielisyydet
6. ohjaamalla ja valvomalla jäsenseurojensa ja niiden jäsenten kilpailutoimintaa Suomessa ja ulkomailla ja tarvittaessa toimeenpanemalla kilpailuja ja näytös-, juhla- yms. tilaisuuksia
7. edustamalla jäsenliittona Suomessa Kansainvälistä Painiliittoa (FILA) ja valvomalla sen sääntöjen ja määräysten noudattamista sekä valvomalla Suomen etuja ulkomailla painin alalla
8. huolehtimalla julkaisu- ja tiedotustoiminnasta

Toimintansa tukemiseksi liitto voi
- periä jäsen-, lisenssi-, kilpailu- ja kurssimaksuja
- hankkia ja myydä urheiluvälineitä, koulutusmateriaalia ja muita painiin liittyviä tuotteita
- omistaa kiinteistöjä
- järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia
- vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja

4 § LIITON JÄSENYYDET
Liitto on Suomen Liikunta ja Urheilun (SLU), Olympiakomitean (OK) ja Kansainvälisen Painiliiton (FILA) jäsen. Liiton hallitus päättää liittymisestä muihin järjestöihin ja niistä eroamisesta.

5 § LIITON JÄSENET
Liiton varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä rekisteröidyt urheiluseurat, joiden tarkoituksena on edistää ja kehittää painia ja jotka sitoutuvat noudattamaan liiton sääntöjä. Hallitus hyväksyy jäsenet kirjallisesta hakemuksesta.

Liitto voi periä jäsenmaksua jäsenseuroiltaan. Jäsenmaksun suuruus määrätään liiton syyskokouksessa. Uusi jäsenseura voidaan hakemuksesta taloudellisesta tai muusta erityisestä syystä hallituksen päätöksellä vapauttaa enintään kahdeksi vuodeksi jäsenmaksusta.

Liiton jäsenseurojen tulee sitä vaadittaessa antaa hallitukselle tiedot toiminnastaan, jäsenmäärästään ja osoitteistaan.
Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittaa erosta liittokokouksessa sen pöytäkirjaan merkittäväksi.

Liittokokous voi hallituksen esityksestä kutsua erityisen ansioituneita henkilöitä kunniapuheenjohtajiksi. Hallitus voi yksimielisellä päätöksellä kutsua erityisen ansioituneita henkilöitä kunniajäseniksi. Heiltä ei peritä jäsenmaksua.

6 § SEURALUOKITTELU
Liiton jäsenseurat luokitellaan toimintansa mukaisesti seuraavasti:
- valioluokan seura, jos seuralla edellisenä kalenterivuotena on vähintään 120 toimintapistettä.
- 1. luokan seura, jos seuralla on 80-119 toimintapistettä
- 2. luokan seura, jos seuralla on 40-79 toimintapistettä
- 3. luokan seura, jos seuralla on vähemmän kuin 40 pistettä

Toimintapisteitä seuralle lasketaan seuraavasti:
1. Kreikkalaisroomalaisen ja vapaapainin miesten, nuorten ja poikien SM-kilpailuissa sekä naisten painin SM-kilpailuissa seuran painijoiden sijoituksista kuudelle parhaalle 6, 5, 4, 3, 2 ja 1 pistettä siten, että ensimmäinen saa 6 pistettä, toinen saa 5 pistettä, kolmas saa 4 pistettä jne.
2. Seuran jäsenten painilisenssit ja kansalliset tai kansainväliset tuomari- tai ottelunjärjestäjälisenssit 1 piste/lisenssi.
3. Liiton luvalla tai valvonnassa järjestetty kilpailu, joka täyttää kilpailusäännöissä mainitut velvoitteet (lupa, kilpailumaksu, kilpailuraportti tms), EM- ja MM-kilpailuista 60 pistettä ja muista kilpailuista 20 pistettä. Seuraottelu sekä alueellisesti- tai muutoin rajoitettu kilpailu, jossa on edustajia vähintään 3 seurasta ja joka täyttää kilpailusäännöissä mainitut velvoitteet (kilpailumaksu, kilpailuraportti tms), 5 pistettä. Yhdessä useamman seuran kanssa järjestetyistä kilpailuista kukin seura saa pisteet jaettuna seurojen lukumäärällä pyöristettynä ylöspäin lähimpään kokonaislukuun.

7 § SITOUTUMINEN ANTIDOPINGTOIMINTAAN
Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen Antidopingtoimikunnan dopingsäännöstöön ja sitä kautta Kansainvälisen Olympiakomitean ja Kansainvälisen Painiliiton (FILA) dopingsäännöstöön sekä Euroopan Neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen, pohjoismaisen antidopingsopimuksen sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten sääntöihin.

8 § LIITOSTA EROTTAMINEN JA MUUT KURINPITOTOIMET
Hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksia tai toimii vastoin liiton tarkoitusta tai toiminnan perustaa. Hallitus voi myös päättää jäsenen sulkemisesta määräajaksi liiton toiminnasta. Kilpailuoikeuden menettämisestä, sakosta tai varoituksesta päättää hallitus. Jos jäsenseura ei ole kalenterivuoden loppuun mennessä maksanut kyseisen vuoden jäsenmaksuaan, seura menettää äänioikeuden liiton kokouksissa . Äänioikeus palautuu, kun maksu on suoritettu.

Hallitus voi päättää myös jäsenyhdistyksen jäseneen kohdistuvasta liiton alaista kilpailutoimintaa koskevasta kilpailukiellosta, toimitsijakiellosta ja varoituksesta jos jäsenseuran jäsen on urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti.

Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä. Päätöksestä saa valittaa liittokokoukselle tai urheilun oikeusturvalautakunnalle.

9 § LIITON HALLINTO
Liiton päätösvaltaa käyttää liittokokous.
Liiton toimeenpanovaltaa käyttää hallitus. Hallituksen puheenjohtajana toimii liiton puheenjohtaja.

10 § LIITTOKOKOUS
Varsinaiset liittokokoukset ovat kevätkokous maalis-toukokuussa ja syyskokous marras-joulukuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään hallituksen kutsusta tai kun liittokokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa liiton äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen vaatimuksen. Kokous on järjestettävä viipymättä tai kuitenkin viimeistään 2 kuukauden kuluessa vaatimuksen saapumisesta hallitukselle.
Kutsu liittokokoukseen on julkaistava vähintään 3 viikkoa ennen kokousta liittokokouksen määräämässä julkaisussa tai toimitettava jokaiselle jäsenelle posti- tai sähköpostiosoitteeseen, jonka ne ovat liitolle ilmoittaneet.
Esitys liiton kokouksissa käsiteltäviksi tarkoitetuista asioista ja ehdokkaista puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten vaaliin on jätettävä hallitukselle kirjallisesti viimeistään viisi viikkoa ennen ko. kokousta niin, että ne voidaan toimittaa jäsenille kokouskutsun yhteydessä. Puheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten valinnat tehdään ennakkoon esitettyjen- tai jäsenistön kokouksessa esittämien ehdokkaiden joukosta.
Liittokokouksen avaa liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, minkä jälkeen valitaan kokoukselle puheenjohtaja.

Liittokokouksessa jokaisella vähintään kuusi kuukautta liittoon kuuluneella jäsenvelvoitteensa hoitaneella jäsenseuralla on ääni- ja puheoikeus. Äänimäärä on pykälässä 6 määrätyn seuraluokittelun mukaisesti seuraava:
valioluokan seura 4 ääntä
1. luokan seura 3 ääntä
2. luokan seura 2 ääntä
3. luokan seura 1 ääni

Kokousedustajalla pitää olla edustamaltaan seuralta valtakirja ja hänen tulee olla ko. seuran jäsen. Sama henkilö saa edustaa vain yhtä seuraa. Kokousedustaja saa käyttää enintään 20 % kokouksen äänimäärästä.

Puheenjohtajalla, hallituksen jäsenillä, liiton toimihenkilöillä, kunniapuheenjohtajilla ja kunniajäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksessa.

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet anetuista äänistä. Tyhjä lippu ei ole annettu ääni. Henkilövaaleissa eniten ääniä saaneet valitaan. Mikäli valittavana on yksi henkilö, tämän on saatava yli puolet annetuista äänistä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Liiton kevätkokouksessa
1. valitaan kokoukselle puheenjohtaja
2. valitaan kokoukselle sihteeri
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
5. todetaan kokouksen osanottajat ja äänimäärät
6. esitetään liiton toimintakertomus edelliseltä vuodelta ja päätetään siitä
7. esitetään liiton tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta ja tilintarkastajien siitä antama kertomus sekä vahvistetaan tilinpäätös
8. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
9. käsitellään muut esityslistalla olevat asiat
10. kokouksen niin päättäessä voidaan käsitellä myös esityslistan ulkopuolella olevia asioita, ei kuitenkaan yhdistyslain 24 §:ssä tarkoitettuja asioita

Liiton syyskokouksessa
1. valitaan kokoukselle puheenjohtaja
2. valitaan kokoukselle sihteeri
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
5. todetaan kokouksen osanottajat ja äänimäärät
6. vahvistetaan jäsenmaksun suuruus seuraavalle vuodelle. Jäsenmaksu on samansuuruinen kaikille jäsenille.
7. vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavalle vuodelle
8. valitaan liiton puheenjohtaja seuraavaksi kolmevuotiskaudeksi
9. valitaan kolme jäsentä hallitukseen seuraavaksi kolmevuotiskaudeksi erovuoroisten tilalle
10. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet
11. päätetään liiton kokouskutsujen julkaisemisesta
12. käsitellään muut esityslistalla olevat asiat
13. kokouksen niin päättäessä voidaan käsitellä myös esityslistan ulkopuolella olevia asioita, ei kuitenkaan yhdistyslain 24 §:ssä tarkoitettuja asioita.

11 § HALLITUS
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja yhdeksän muuta liiton syyskokouksen valitsemaa jäsentä, joiden toimikausi on kolme kalenterivuotta. Hallituksen jäsenistä yksi kolmasosa (1/3) on vuosittain erovuorossa. Jos liittohallituksen jäsen kesken toimikauttaan on estynyt tehtävänsä hoitamisesta, liittokokous voi valita hänen tilalleen toisen henkilön jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä on saapuvilla ja kun kutsu on toimitettu kaikille hallituksen jäsenille.
Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Hallituksen tehtävänä on
- hoitaa liiton asioita lakien, sääntöjen ja liittokokousten päätösten mukaisesti
- edustaa liittoa
- valita liiton edustajat muihin yhteisöihin
- kutsua liiton kokoukset koolle ja valmistella ne
- valita valiokunnat ja työryhmät
- hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä pitää jäsenluetteloa
- nimittää ja erottaa liiton toimihenkilöt
- hoitaa liiton taloutta ja omaisuutta
- huolehtia talous- ja toimintasuunnitelmien sekä toimintakertomusten ja tilinpäätösten laatimisesta
- vahvistaa liiton sääntöjä alemman asteiset määräykset ja ohjeet
- päättää jäseniin ja näiden jäseniin kohdistuvista kurinpitotoimista
- ohjata kasvatus-, koulutus-, valmennus- ja muuta toimintaa
- myöntää jäsenistölleen osallistumisluvat ulkomailla tapahtuviin kilpailuihin
- vastaa jäsenseurojensa kilpailukutsujen lähettämisestä muiden maiden vastaaville liitoille
- päättää lisenssi- ja kilpailumaksuista
- laatia kotimainen kilpailukalenteri ja myöntää SM- ja muut kilpailuluvat sekä huolehtia kansainvälisten arvokilpailujen anomisesta
- päättää liiton ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä
- hoitaa muut liiton ja painin toimintaa edistävät tehtävät

12 § LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN
Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat kaksi yhdessä tai joku heistä yhdessä jonkun muun henkilön kanssa, jolle hallitus on antanut nimen kirjoittamisoikeuden.

13 § TOIMINTA JA TILIKAUSI
Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilit on jätettävä tilintarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen liittokokousta. Tilintarkastajien on annettava kirjallinen lausunto hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

14 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää liiton kokous vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

15 § LIITON PURKAMINEN
Liiton purkamisesta päättää liiton kokous vähintään neljän viidesosan (4/5) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava liiton purkamisesta.
Liiton purkautuessa sen varat luovutaan Arvo Himbergin painisäätiölle tai liittokokouksen päätöksellä muuhun liiton tarkoituksen edistämiseen.