<< Etusivulle

Puheenjohtaja Jukka Rauhalan ajatuksia

Painivuosi 2009 on vauhdissa liikkeellä kohti EM-kisoja ja vuoden tärkeintä tapahtumaa eli MM-kisoja Tanskan Heringissä 22. - 27.9.2009.

Kreikkalais-roomalaisen painin SM-kisat Tampereella osoittivat, että meiltä löytyy Vilnan EM-kisoihin 4.-5. huhtikuuta jopa mitaliehdokkaita, vaikka viime vuoden vahvin lenkki Ilmajoen Kisailijoiden Jarkko Ala-Huikku ei omassa sarjassaan 60 kg vielä kevään aikana kisaakaan.

Erityisesti Koo-Veen Valtteri Moision ylivoimaiset otteet sarjassa 74 kiloa ja Alavuden Urheilijoiden Antti Hakalan mestaruus sarjaa ylempänä sekä Jyvässeudun Paini-Ässien Ville Pasasen kevään paalupaikka sarjan 60 kg edustusmiehenä lupaavat suomalaisittain mielenkiintoisia kisoja EM-paineja Liettuan Vilnassa.

Turun Voimamiesten Taisto Lallista on kasvamassa varteenotettavan seuraaja Juha Ahokkaalle, kunhan opiskelu Tampereen Teknillisessä Korkeakoulussa ja harjoittelu vaikkapa Ratinan salilla saadaan synkroniin. Tampere, Turun Voimamiesten omien vahvojen valmentajien lisäksi tarjoaisi erinomaiset puitteet testata jo aiemmin oikeaksi todistettua olettamusta siitä, että huipulle on mahdollista nousta ilman isoja uhrauksia opiskeluun ja ammattiin liittyvissä tavoitteissa.

Kauhajoen Karhun Jani Haapamäen ja Nurmon Jymyn Rami Hietaniemen otteista heijastui vuosien varrella hankittu SM-rutiini. Valitettavasti 56-kiloisissa Kotkan Painimiesten Ville Käki ja sarjaa ylempänä Janakkalan Ilveksen Esa Uimonen sekä sarjassa 96 kg Korson Vedon Eetu Luoma ja Lahden Ahkeran Ismo Pietiläinen sekä sarjassa 66 kg Ilmajoen Kisailijoiden Tero Välimäki ja Lahden Ville Lehmusvirta eivät sairauden tai loukkaantumisten vuoksi pystyneet Jania, Villeä, Jarkkoa ja Ramia haastamaan. Samoin kävi olkapäänsä Herman Kare -turnauksessa pahasti loukanneelle Turun Voimamiesten Timo Kalliolle.

Telakalla joutuneiden painijoiden runsas lukumäärä ja sarjan 55 kg alhainen osanottajamäärä ei latistanut kisatunnelmaa, mutta näkyi selvänä toivottavasti ohimenevänä negatiivisena tilastomerkintänä osanottajien kokonaismäärässä.

Tästä huolimatta jokaisessa sarjassa Suomen maajoukkueen tämän hetken ykköselle löytyy hyvä haastaja tai haastajia, oli sitten kyse edustuspaikan voittamisesta syksyn MM-kisoissa tai hyvätasoisista harjoitusvastustajista sekä kotimatolla että edustusleirityksessä. Tästä esimerkkeinä edellä mainittujen lisäksi on vaikkapa Oulun Pyrinnön Niko Ohukainen, Koo-Veen Jussi-Pekka Niemistö, Helsingin Tarmon Sasu Kaasinen, Teuvan Rivakan Henri Välimäki ja Korson Tuomas Tarino.

Vapaapainin SM-kisat Ylistarossa helmikuun lopussa on tärkeä välitavoite ja näyttöpaikka matkalla kohti kevään ja kesän EM-kisoja. Tampereen SM-viikonlopun aikana Turkissa järjestettyjen kansainvälisten kisojen tulokset lupaavat hyviä otteita erityisesti Lappajärven Veikkojen Sarianne Savolalta ja Ilmajoen Kisailijoiden Tiina Yliseltä.

Nuorten osalta vuosi huipentuu EM-kisoihin Georgiassa kesäkuun lopulla ja MM-kisoihin elokuun alussa Turkissa. Kadetit vääntävät EM-mitaleista Serbiassa heinäkuun lopulla. Uskon, että Suomelta löytyy iskukykyiset joukkueet näihin kaikkiin kolmeen koitokseen.

Liiton resurssit - tasapainoista panostusta sekä lyhyen että pitkän aikajänteen tavoitteisiin

Uudelle päävalmentajalle Juha Virtaselle arvokisat sekä painijan että valmentajan roolissa ovat tuttuja tapahtumia. Tällä kertaa uusi rooli tuo kuitenkin uuden ulottuvuuden kreikkalais-roomalaisen painin kansainvälisestä menestyksestä ensisijaisesti vastaavana valmentajana. Olympiadin alkuvaiheessa tärkeää on myös menestys joukkueena mitalien lisäksi.

Nuorten olympiavalmentajat Juha Lappalainen ja Marko Yli-Hannuksela Pajulahden ja Ilmajoen valmennuskeskuksissa sekä aikuisten ja nuorten huippujen kotimaton väännöistä vastaavat seuravalmentajat huolehtivat siitä, että noin 80 - 100 vuorokauden vuotuisen maajoukkueleirityksen ja kilpailujen lisäksi myös loput 260 vuorokautta hoidetaan ammattilaisten tuella ja valvonnassa.

Vapaapainissa nuorten olympiavalmentaja Ahto Raskan tavoitteena on huolehtia siitä, että Lontoossa 2012 tai viimeistään vuoden 2016 kisoissa myös vapaapainissa nähdään suomalaisia mitalitaistoissa. Tämä ei onnistu ilman saumatonta yhteistyötä seuravalmentajien kanssa. Sellaisten vapaapainin vanhojen taitureiden kuin Hannu Rantalan ja Jouni Ilomäen vuosien arvokkaan panostuksen rinnalle pitäisi saada mukaan ja innostettua seuravalmennustyöhön Ilmajoen Pasi Kohtalan ja Porin Marko Einolan sekä Lappajärven Vesa Alasen ja Vaasan Jari Salmen tavoin myös muita vapaan entisiä taitureita ja seuratyön priimusmoottoreita.

Uskon, että käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen painilla on tänään hyvä perusta kehittää nuorista lupaavista seurojen kasvateista Ukkolan Pertin ja Salomäen Joukon seuraajia jopa Lontooseen 2012. Samalla meidän on jatkossa huolehdittava siitä, että näitä nuoria lahjakkuuksia löytyy myös tulevaisuudessa. Tyhjästä on häjy nyhjästä. Olympiadin 2012 - 2016 nuoret lahjakkuudet luodaan urheiluseuroissa tänään ja seuraavien 3-4 vuoden aikana.

Seuratyö ja seuravalmennus - tulevaisuuden menestyksen kivijalka myös huippu-urheilussa

Suomalaisen huippu-urheilun ja myös painin perusta sekä kansainvälisen menestyksen ydinedellytykset syntyvät ja ne luodaan urheiluseuroissa. Ilman laadukasta ja sitkeää seuravalmennustyötä sekä hyvin organisoitua taustatukea huippulahjakkuudetkin jäävät pelkiksi lupauksiksi. Kansainvälistä menestyksen perustaa ja "pohjia" ei luoda vuodessa eikä edes olympiadissa. Kyse on paljon pitkäjänteisemmästä työstä, jossa kansainvälisen menetyksen tuomat hedelmät valmentajalle ja valmennettavalle korjataan vasta vuosien kuluttua. Tosiasioita, jotka tuntuvat joskus unohtuvan keskustelustamme suomalaisen huippu-urheilun ja painin tavoitteista, menestyksen edellytyksistä ja panostuksen painopisteistä. Se ei kuitenkaan saa estää kunnianhimoisten ja kannustavien tavoitteiden asettamista koko jo käynnistyneelle olympiadille sekä Lontoon tavoitteiden saavuttamista palvelevalle vuodelle 2009.

Kohti Lontoota 2012 - tiimityönä edustuspaikoista tiukasti kisaten

Paluu olympiakisojen mitalikantaan Lontoossa edellyttää vahvaa suomalaista edustajaa kaikissa kreikkalais-roomalaisen painin olympiakarsintojen seitsemässä painoluokassa. Samalla se edellyttää seuraavien vuosien aikana myös kovaa kotimaista kisaa edustuspaikoista vuotuisissa kansainvälisissä MM- ja EM-kisoissa. Vapaapainissa kisapaikat Lontoossa mitalista puhumattakaan edellyttävät 100 % onnistumista. Todennäköisintä tämä on naisissa, mutta en pois sulkisi mahdollisuutta kisapaikkaan miestenkään puolella.

Mitali Lontoosta edellyttää menestystä seuraavina kolmena vuotena pidettävistä arvokisoissa. Ilman EM- ja MM-mitaleita painin näkyvyys ja kiinnostavuus mediassa sekä julkinen ja yksityinen taloudellinen tuki lajille todennäköisesti heikkenee. Toisaalta hyvän menestyksen myötä median kiinnostus lajia kohtaan sekä julkisen ja yksityisten yhteistyökumppaneiden taloudellisen tuen määrä todennäköisesti lisääntyy.

Painissa olympiakarsintojen ja itse Lontoon kisojen menestyjien iskukyky ja voittamisen särmä hiotaan esiin kovalla harjoittelulla hyviä harjoitusvastustajia Suomessa ja Suomen rajojen ulkopuolella tasapainoisesti hyödyntäen. Kansallisen ja kansainvälinen kilpailutoiminnan avulla tuetaan ja motivoidaan sekä tuodaan väriä joskus harmaaseenkin huippu-urheilijan arkeen. Säännöllinen kilpailukosketus mittaa myös edistymistä. Se koulii ja kouluttaa. Häviöistä opitaan mutta häviämään ei saa oppia. Voittamaan oppii vain voittamalla.

Kehittyminen maailman valioksi ei onnistu ilman hyviä kovatasoisia harjoitusvastustajia. Kehittyäkseen painijana myös harjoitusvastustajien on kehityttävä. Paini on tässä suhteessa tiimityötä, oli sitten kyse urheilijasta tai valmentajasta. Tämä painijan kannalta silläkin riskillä, että harjoitusvastustaja leirillä saattaa myös taistella samasta edustuspaikasta seuraavissa kisoissa. Tämä valmentajan kannalta silläkin riskillä, että valinta edustustehtäviin ja arvokisoihin osuu naapuriseuran edustajaan.

Intohimoa ja kritiikkiä - rakentavasti lajia ja sen menestymisen edellytyksiä sekä seuroissa että lajiliittojohtoisesti kehittäen

Tämä kokonaisuus toimii vain, jos liiton toimihenkilöiden, luottamushenkilöiden ja seurojen yhteistyö sekä keskinäinen luottamus on terveellä pohjalla. Energia ja panokset on keskitettävä konkreettisiin asioihin, joiden avulla tavoitteet ovat saavutettua todellisuutta neljän vuoden kuluttua. Näin jokainen meistä voi myös jatkossa olla ylpeä lajista joka menestyy ja kasvaa nykypäivän tunnettuja ja tuntemattomia haasteita uhmaten. Keskittyminen menneeseen ja menneisyyden ristiriitoihin ei vie lajia eteenpäin, oli sitten kysymys vääristä ja oikeista arvokisavalinnoista, sääntömuutoksista ja niiden tulkinnoista, viiden pisteen näytöstä, seurasiirrosta ja parhaan junnun rekrytoinnista naapuriseuraan tai vaikkapa SM-kisojen järjestysoikeudesta.

Samalla pitää muistaa, että intohimo lajiin ja lajissa menestymiseen on painin suola. Se tuo sitä väriä, jännitettä ja motivaatiota, jota jokainen painin parissa puurtava ainakin ajoittain tarvitsee. Ilman rakentavaa kritiikkiä ja epäkohtiin puuttumista asiat eivät kehity. Kritiikkiä ja palautetta - mutta rakentavasti ja kannustaen tarvitaan.

Uudessa roolissani haluan kiittää tähän mennessä saamistani ehdotuksista ja kommenteista sekä rakentavasta kritiikistä. Uskon, että jokainen painiurheilun ystävä ei kyseenalaista sitä, että lajilla on menossa oma etsikkoaikansa. Jokainen idea ja kehitysehdotus on arvioinnin arvoinen - samalla kuitenkin muistaen, että vain asiat tärkeysjärjestykseen laittamalla ja tärkeimmistä liikkeelle lähtemällä saadaan tuloksia aikaiseksi.

Rajallisilla resursseilla toimittaessa huseeraus joka paikassa ei tuo tuloksia. Näin erityisesti silloin, kun sponsorit ja yhteistyökumppanit ovat tiukoilla, liiton talous on tiukoilla ja siksi käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset ja jopa pienemmät kuin Suomen kansantalouden ennen näkemättömän viimeisen kuuden vuoden nousukauden aikana.

Painia ja sen menestysedellytyksiä pitkäjänteisesti kehittäen, rakentavaa kritiikkiä huomioon ottaen, kehitysehdotuksia arvoiden ja niitä tärkeysjärjestyksessä parhaasta päästä toteuttaen ....lajiin liittyvää intohimoa, palavaa innostusta sekä kilpailuun liittyvää rakentavaa jännitettä unohtamatta ja sitä myös vaalien.

Hyvää ja vauhdikasta uutta olympiadia sekä uutta vuotta 2009....painiurheilun parissa.



Jukka Rauhala, puheenjohtaja